kirjanpitovelvollisuuksia

Kirjanpitovelvollisuus on Suomen lain mukaan velvollisuus pitää asianmukaiset taloudelliset kirjanpito- ja tilinpäätöstiedot. Lainsäädäntö määrittelee, mitä kirjanpitoa on pidettävä, kenellä velvoite kohdistuu ja miten tiedot säilytetään. Keskeiset säännökset löytyvät kirjanpitolaista ja tilinpäätöslakista.

Velvollisuus koskee liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä sekä eräitä yhteisöjä ja säätiöitä, joilla on kirjanpitovelvollisuus. Toiminnan muoto ja koko vaikuttavat siihen, millaista kirjanpitoa on noudatettava. Yrittäjän tulee dokumentoida liikesuhteet, tulot, menot ja muut taloudelliset tapahtumat ajantasaisesti.

Kirjanpitoa on pidettävä järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti siten, että kirjat pitävät paikkansa liiketapahtumien todellisuuden kanssa. Tyypillisesti käytetään kaksoiskirjanpitoa, mutta pienemmät yritykset voivat soveltaa yksinkertaistettua kirjanpitoa määräysten salliessa. Merkittäviä tositteita ovat laskut, kuitit, pankkitilit ja muut toiminnan aikana syntyneet asiakirjat. Tilikauden lopussa laaditaan tilinpäätös ja, suuremmille yrityksille, konsernitilinpäätös sekä tarvittaessa tilinpäätöksen liitetiedot.

Dokumentit on säilytettävä vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisestä, jotta viranomaiset voivat tarkistaa kirjanpidon. Joissakin tapauksissa kirjanpitovelvollisuus ilmenee myös tilintarkastusvelvollisuutena, mikä edellyttää riippumatonta tilintarkastusta.

Kirjanpito toimii verotuksen ja arvonlisäveron sekä muiden viranomaisten vaatimusten perustana ja mahdollistaa oikea-aikaisen sekä oikeellisuuden vaatiman raportoinnin. Puutteellinen kirjanpito voi johtaa seuraamuksiin, kuten veroseuraamuksiin, sakkoihin tai tilintarkastuksen seuraamuksiin.