kiehumispisteisiin

Kiehumispisteet ovat lämpötiloja, joihin liittyy nesteen kiehuminen. Kun nesteen höyrynpaine on yhtä suuri kuin ympäröivä paine, neste alkaa kiehua. Jokaiselle nesteelle voidaan määrittää kiehumispiste tietyssä paineessa. Puhtailla nesteillä on määritelty kiehumispiste; liuoksissa pisteet voivat muuttua.

Normaalikiehumispiste tarkoittaa kiehumispistettä paineessa 1 atm (noin 101,3 kPa). Esimerkkejä: vesi noin 100 °C; etanoli noin 78,4 °C; elohopea noin 356,7 °C. Paineen kasvaessa kiehumispiste nousee; paineen laskiessa kiehumispiste laskee.

Kiehumispisteisiin vaikuttavat muun muassa molekyylien väliset voimat (vetysidokset, dipoli-dipoli-vuorovaikutukset ja Van der Waalsin voimat) sekä molekyylin koko ja muoto. Myös epäpuhtaudet ja liuottimet voivat muuttaa kiehumispistettä. Paineella on suora vaikutus: korkeammassa paineessa kiehumispiste on korkeampi, matalammassa se on alhaisempi.

Mittaaminen ja sovellukset: kiehumispisteitä voidaan määrittää kokeellisesti tislaamalla tai käyttämällä faasidiagrammeja. Niitä hyödynnetään nesteiden erottelussa, puhdistuksessa ja prosessisuunnittelussa. Liuoksissa kiehumispiste voi nousta liuottimen ja liuenneen aineen ominaisuuksien mukaan.