kestävyyskriteereitä

Kestävyyskriteereitä ovat ne vaatimukset ja mittarit, joiden perusteella arvioidaan tuotteiden, palveluiden, hankkeiden tai organisaatioiden kestävyyden taso. Niitä käytetään tukemaan päätöksentekoa, hankintoja, sertifiointeja sekä viestimään suorituskyvystä sidosryhmille.

Kriteerit kattavat kolme ulottuvuutta: ympäristön, sosiaaliset vaikutukset ja taloudelliset näkökulmat. Joissakin yhteyksissä mukaan otetaan myös hallintotapa ja vastuullinen johtaminen. Tämä kolmio muodostaa kestävyyskriteerien yleisimmän viitekehyksen.

Yleisimmät sisällöt ovat energiatehokkuus ja resurssien käytön tehostaminen, päästöjen ja jätteen hallinta, vedenkäyttö sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Sosiaalisia näkökohtia ovat työntekijöiden oikeudet, turvallisuus, kohtuulliset työehdot sekä toimitusketjun vastuu. Läpinäkyvyys, eettiset toimintaperiaatteet ja raportointi sisällytetään usein myös hallintoon liittyviin kriteereihin.

Arvioinnissa käytetään mitattavia menetelmiä kuten elinkaarilaskentaa (LCA), ympäristötuotteiden julkisia ilmoituksia (EPD) sekä kansainvälisten standardien, kuten ISO 14001, ISO 26000 ja GRI-standardien, kanssa yhteensopivia menettelyjä. EU-tasolla kehitetään tuote- ja organisaatio-ympäristöjalanjäljen mittauksia (PEF/OEF) sekä Green Public Procurement -kriteerejä sekä Taxonomya.

Käyttökohteita ovat julkiset hankinnat, yritysten raportointi, tuotemerkinnät ja sertifioinnit. Kestävyyskriteerien toteutumista valvotaan pääsääntöisesti omavalvonnalla ja mahdollisella ulkopuolisella auditoinnilla tai varmentamisella.