keskustelutermistöjä

Keskustelutermistöjä on termikokoelma, jota käytetään kuvaamaan sanoja ja ilmaisuja, jotka ohjaavat ja jäsentävät vuorovaikutusta keskusteluissa. Niihin kuuluvat erityisesti diskurssimerkit sekä asenne- ja arviointilauseet, joiden avulla puhujat ilmaisevat kannan ja rakentavat koherenttia puhetta.

Keskeisiä tyyppejä ovat:

- diskurssimerkit: no, eli, toisaalta, siis, tässä; käytetään puheen rajaukseen, siirtymään seuraavaan aiheeseen tai koherenssin ylläpitämiseen

- keskusteluasenteet ja vahvistus: mielestäni, ilmeisesti, uskon että; ilmaisee puhujan suhtautumista ja vakuuttavuutta

- siirtymä- ja rakennesanat: siirrytään seuraavaksi, jatkakaamme, toisaalta; ohjaavat aiheen ja vuorottelun kulkua

- modaaliset ja varovaiset ilmaisut: ehkä, saattaisi olla, voisi olla; ilmaisevat epävarmuutta tai kohteliaisuutta

Käyttötarkoitukset ja vaikutukset:

Keskustelutermistöjä parantaa koherenssia ja vuorovaikutuksen sujuvuutta sekä mahdollistaa rakentavan palautteen antamisen. Opetuksessa ja kielitieteessä niiden hallinta auttaa oppijoita osallistumaan keskusteluihin luonnollisesti, ilmaisemaan tarkoitusperänsä ja huomioimaan muiden puhujien aseman.

Tutkimus ja sovellukset:

Keskustelutermistöjä tutkitaan pragmatiikassa, keskusteluanalyysissä ja sosiolingvistiikassa, ja niitä dokumentoidaan sekä kielellisessä variaatiossa että rekisterikohtaisissa ilmiöissä. Ne ovat keskeisiä sekä kielitaitojen opettamisessa että vuorovaikutuksen tutkimuksessa.