keräyslähteet

Keräyslähteet ovat tutkimuksessa ja tilastoinnissa käytettyjä tieto- tai aineistolähteitä, joista data kerätään tai joista kerätyt tiedot peräisin. Ne määrittelevät, mistä informaatiota hankitaan ja miten sitä voidaan luotettavasti käyttää.

Lähteet jaotellaan usein ensikäden (primaariset) sekä toisen käden (sekundaariset) keräyslähteisiin. Primaariset lähteet antavat suoran pääsyn ilmiöön, kuten kyselyvastaukset, havainnot, kokeet ja mittaustulokset. Sekundaariset lähteet koostuvat aiemmista tutkimuksista, rekistereistä ja tilastokokonaisuuksista, joissa tieto on jo kerätty toisen lähteen toimesta.

Keräyslähteiden laatua arvioidaan luotettavuuden, kattavuuden, aineiston aitouden ja dokumentaation perusteella. Oikeellisuuden varmistamiseksi on tärkeää arvioida otoksen edustavuus, mittaustapojen täsmällisyys sekä mahdolliset systemaattiset virheet.

Käytännössä keräyslähteet valitaan tutkimuskysymyksen mukaan, hankitaan pääsy laitteisiin tai rekistereihin, laaditaan datankeruumenetelmät ja dokumentoidaan lähteiden provenance. Prosessiin kuuluu myös eettisten ja lainsäädännöllisten vaatimusten noudattaminen sekä aineiston säilytys ja arkistointi.

Esimerkkejä keräyslähteistä ovat tilastolliset rekisterit, kyselyt ja haastattelut, kenttä- ja laboratoriohavainnot sekä digitaaliset aineistot kirjastojen ja arkistojen kokoelmissa.

Yleisesti keräyslähteitä käsitellään luotettuvuuden ja reilun käytön periaatteiden mukaan.