kehysjärjestelmän

Kehysjärjestelmä (genitiv kehysjärjestelmän) on käsite, jota käytetään kuvaamaan järjestelmää, jossa rakenne muodostuu kehyksistä tai skeletistä, jotka tukevat, organisoivat ja mahdollistavat komponenttien liittämisen toisiinsa. Kehyksen tehtävänä on tarjota kiinteä tilallinen tai toiminnallinen runko, jonka ympärille voidaan rakentaa muita osia. Termi voi viitata sekä fyysiseen rakenteeseen että organisatoriseen sekä ohjelmistolliseen arkkitehtuuriin.

Etymologisesti sana yhdistää sanan kehys, joka tarkoittaa runkoa tai tukevaa kehyksen osaa, ja sanan järjestelmä, joka kuvaa suunniteltua kokonaisuutta. Käyttökontekteja on monia, ja merkitys voi vaihdella alasta toiseen, mutta yhteinen piirre on modularisuus ja yhteensopivuus kehysten ympärillä.

Fyysisessä rakentamisessa kehysjärjestelmä tarkoittaa rakennuksen runkoa, jonka varaan muut rakennusosat sijoitetaan. Yleisiä kehitystapoja ovat puu-, teräs- ja betonikehykset sekä näiden yhdistelmät. Rakennuskehykset vaikuttavat kantavuuteen, jäykkyyteen ja maanjäristysten aikaiseen käytökseen.

Ajoneuvotekniikassa kehysjärjestelmä viittaa ajoneuvon runkoon ja siihen kiinnitettyihin rakenteisiin. Perinteisesti on käytössä runko- ja korivetoisen sekä nykyisin usein yhdistelmäpunnoilla toimivia ratkaisuja, joilla on vaikutusta ajettavuuteen ja turvallisuuteen.

Tietotekniikassa ja ohjelmistokehityksessä kehysjärjestelmä voi tarkoittaa ohjelmistoarkkitehtuurin kehystä tai sovelluskehystä, joka tarjoaa uudelleenkäytettäviä komponentteja, malleja sekä konventioita, nopeuttaen kehitystyötä ja parantaen laajennettavuutta sekä ylläpidettävyyttä.

Hyödyllisiä piirteitä ovat modulaarisuus, standardointi ja yhteensopivuus, kun taas haasteina voivat olla suunnittelun monimutkaisuus sekä käyttö- ja ylläpitokustannukset.