katastrofirahastot

Katastrofirahastot ovat rahastoryhmiä tai rahastojen hallinnoimia pääomakokonaisuuksia, joiden tarkoituksena on kerätä ja hallita varoja, jotka liittyvät katastrofeihin aiheutuviin taloudellisiin tappioihin. Ne voivat olla perustettuja vakuutus- tai uudelleenvakuutusyhtiöiden, julkisen sektorin tai yksityisten sijoittajien toimesta. Carlina tavoitteena on tarjota likviditeettia katastrofin sattuessa, vakauttaa vakuutusmaksuja ja vähentää suurten tapahtumien aiheuttamaa epävarmuutta sekä julkisella että yksityisellä tasolla.

Toiminnan periaate perustuu riskin jakamiseen ja pääoman sopeuttamiseen odotettuihin tappioihin. Rahastoon kerätty pääoma käytetään kattamaan suurten katastrofien aiheuttamia korvausvaatimuksia tai sen kautta luodaan valmiuksia nopeaa rahavirtaa katastrofialueille. Rahastot voivat sijoittaa osan varoistaan likvideihin instrumentteihin sekä riskinhallintaan liittyviin sijoitusstrategioihin, joissa painottuvat laajat maantieteelliset hajautukset ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman epävarmuuden hallinta. Toimintamallit vaihtelevat: jotkut katastrofirahastot ovat tarkoitettu julkisen sektorin vahinkojen rahoittamiseen tai vakuutusyhtiöiden tappioiden siirtämiseen, kun taas toiset ovat yksityisiä rahastoja, jotka harjoittavat riskin siirtämistä sekä sijoituksellista tuottoa.

Riski ja sääntely vaihtelevat maittain. Pääoman menestystä määrittävät muun muassa alueelliset altistukset, ilmastonmuutoksen tulevat skenaariot sekä rahaston hallinnoima riskin laajuus. Katastrofirahastot voivat tarjota nopeasti saatavilla olevaa likviditeettiä, mutta niihin liittyy korkea epävarmuus ja epälineaarinen tuotto Riski-luonteensa vuoksi. Niiden läheinen yhteys vakuutussektoriin ja riskin siirtomarkkinoihin, kuten vakuutuslisenssiriskeihin, käy usein ilmi niiden rakenteessa.

Katastrofirahastot ja niihin liittyvät instrumentit ovat osa laajempaa riskienhallinnan ja elvytyksen verkostoa. Katastrofirahastot ovat erottuvia kuitenkin eri tarkoituksiin ja kokoonpanoihin perustuvia ratkaisuja katastrofi-riskien hallinnassa, ja ne voivat toimia sekä julkisen että yksityisen rahoituksen mekanismeina.