kasvukierrosta

Kasvukierrosta tarkoittaa biologista prosessia, jossa organismin tai populaation kasvu sekä sen kehitys etenevät peräkkäisin vaihein. Käsite esiintyy erityisesti mikrobien kasvun yhteydessä, mutta se kuvaa yleisesti elollisten eliöiden populaation tiheyden muutosta sekä solujen toiminnan muutoksia kasvun aikana.

Tyypillinen kasvukierros mikro-organismeilla voidaan jäsennellä neljään päävaiheeseen: lagvaihe, jolloin solut sopeutuvat uusiin oloihin ja jakautuminen on hidasta; eksponentiaalinen (log) vaihe, jolloin solut jakautuvat nopeasti ja populaation koko kasvaa eksponentiaalisesti; staatiovaihe, jolloin käytettävissä oleva ravinto ja tila rajoittavat kasvua ja syntyy tasapaino syntyvien ja kuolevien solujen välillä; kuolemavaihe, jolloin olosuhteet heikkenevät ja yksilöiden määrä vähenee.

Kasvua ohjaavat tekijät ovat muun muassa ravinto, lämpötila, pH, happi, suolapitoisuus ja metaboliset tuotteet. Kasvua voidaan mitata esimerkiksi optisella tiheydellä (OD), koloniamäärällä (CFU/ml) tai kuivapainon avulla. Kasvukäyrän mallintamiseen käytetään usein Monod-mallia tai logistista kasvumallia, ja kasvunopeutta merkitään yleensä μ, kun taas kantokykyä tarkoitetaan K-arvolla.

Sovellukset liittyvät sekä tutkimukseen että teollisuuteen: mikrobiologisissa tutkimuksissa kasvukierrosten tunteminen mahdollistaa kulttuurien optimoimisen, tuotantoprosessien suunnittelun ja antibiootti- sekä elintarvikekehityksen.