kasvukautena

Kasvukautena tarkoittaa ihmiselämän ajanjaksoa, jolloin kehon koko ja rakenne kasvavat merkittävästi. Yleisesti sillä viitataan lapsuuteen ja nuoruuteen, jolloin pituuskasvu sekä muu kehon kehitys tapahtuvat ja lopulta muotoutuvat yksilön lopulliset mittasuhteet. Kasvu tapahtuu sekä luiden pituuskasvuna että kudosten, lihasten ja verenkierron kehittymisenä.

Kasvua säätelevät monet tekijät. Keskeisimpänä hormonina toimii kasvuhormoni (GH), jota erittää aivolisäke. GH:n vaikutus näkyy suurelta osin maksan tuottaman IGF-1:n kautta. Puberteettihormonit (sukupuolihormonit, kuten estrogeeni ja testosteroni) vaikuttavat kasvun kiihtymiseen ja lopulta kasvulevyjen sulkeutumiseen. Kilpirauhashormoni sekä riittävä ravinto, uni ja yleinen terveydentila tukevat kasvua.

Kasvua kuvaa pituuskasvun nopeuden vaihtelu. Lapsuudessa kasvu on vilkasta, ja nuoruudessa tapahtuu usein toinen kasvun aika, ns. kasvupyrähys. Tyttöjen kasvutempo kiihtyy aikaisemmin kuin poikien, ja huippupituuskasvu sijoittuu eri ikäkausille kummassakin sukupuolessa.

Ravitsemus ja elämäntavat vaikuttavat kasvun laadullisesti. Riittävä energiansaanti sekä erityisesti proteiini, kalsium ja D-vitamiini tukevat luiden ja kudosten kasvua. Myös uni, liikunta ja yleinen sairaudettomuus ovat tärkeitä kasvun kannalta.

Kasvukautena voidaan havaita poikkeavia kasvun piirteitä, kuten hidastunutta tai epäjatkuvaa kasvua. Tällöin voi olla aiheellista hakeutua lastenlääkärin tai endokrinologin arvioon, jotta mahdolliset hormonaaliset tai sairauksien aiheuttamat syyt kartoitettaisiin. Kasvukautena on kyse pitkälti kehon normaalin kehityksen äärimmäisestä vaiheesta, jonka kautta yksilön lopullinen koko ja rakenne muotoutuvat.