kasvisolujen

Kasvisolut ovat kasveissa esiintyviä soluyksiköitä, jotka muodostavat kasvin kudokset ja elimet. Ne ovat eukaryoottisia soluja, joille on ominaista soluseinän läsnäolo sekä plastidien, kuten kloroplasteiden, esiintyminen fotosynteesiä varten.

Soluseinä koostuu pääasiassa selluloosasta ja antaa solulle muodon sekä tukea kasvulle. Solukalvo säätelee aineiden liikkumista solun sisään ja ulos. Kloroplastit vastaavat fotosynteesistä ja sisältävät klorofylliä; monissa kasvisoluissa on myös keskuskeskusvakuoli, joka täyttää suuren osan solun tilasta ja ylläpitää turgorivoimaa sekä varastoi vettä ja yhdisteitä.

Energiantuotanto tapahtuu mitokondrioissa soluhengityksen kautta. Fotosynteesin lisäksi kloroplastien sisällä tapahtuu energiaa keräävä prosessi kasvin tarvitsemien sokerien muodostamiseksi. Endoplasmain retikulum ja Golgin laite osallistuvat proteiinien ja lipideiden valmistukseen ja kuljetukseen. Solujen väliset yhteydet muodostavat plasmodesmata, kanavat joiden kautta solut voivat vaihtaa vettä, ioneja ja pienempiä molekyylejä.

Kasvisolut erikoistuvat kudoksiin: parenkymisolut (monikäyttöisiä tehtäviä kuten fotosynteesi ja varastointi), kollenkymisolut (tukevat kudoksia) sekä sklerenkymisolut (kestävät, vahvat solut). Epidermis suojaa kasvia ja stomatat mahdollistavat kaasujen vaihtoa. Johtojärjestelmä muodostuu xylemista ja phloemista; meristeemiset solut tuottavat jatkuvasti uusia soluja.

Kasvisolut vaihtelevat tehtävän mukaan: lehdet sisältävät kloroplasteja fotosynteesiin, varret toimivat tukena ja veden sekä ravinteiden johtamisessa, juuret keskittyvät veden ja ravinteiden ottamiseen. Energiavarastointiin käytetään amyloplastien avulla varastoitua tärkkelystä.