sklerenkymisolut

Sklerenkymisolut ovat kasvin tukisoluja, joiden pääpiirre on paksu, lignifioitunut sekundaarinen soluseinä. Kypsinä solut ovat yleensä kuolleita, jolloin solulima on poissa. Tästä johtuen sklerenkymisolut muodostavat mekaanisesti kestävän ja jäykän tukikudoksen.

Sklerenkymisolut voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kuitusoluihin sekä sklereidinaisesti lyhyisiin, kulmikkaisiin soluihin. Kuitusolut ovat pitkiä ja kapeita, ja ne muodostavat pitkittäisiä tukikuituja, jotka vahvistavat varren ja oksien kudoksia. Sklereidisolut ovat lyhyempiä ja epämuotoisempia, usein kivimäisen näköisiä; niitä esiintyy erityisesti kovissa kudoksissa sekä joissakin hedelmissä ja kuorikerrostumissa.

Solujen rakenne ja toiminta: Soluseinät koostuvat pääosin ligniinistä, mikä lisää kestävyyttä ja jäykkyyttä. Kypsyessään sklerenkymisolut menettävät suurimman osan soluelimistään ja solulima hajoaa, jolloin kudoksesta tulee kuollutta ja tukevampaa.

Sijoittuminen ja merkitys: Sklerenkymisolut ovat yleisiä monissa kasvin tukikudoksissa, kuten rungon uloissa kerroksissa, johtojänteissä sekä hedelmien ja siemenkuorien kovissa osissa. Ne auttavat kasvia säilyttämään muotonsa, kestämään ulkoista rasitusta ja kuivuutta sekä suojaavat herkkiä kudoksia mekaaniselta vaurioilta. Verrattuna elävään parenkymiin ja kollenkymiin, sklerenkymisolut tarjoavat ympäristöään vastustuskykyisempää tukea kypsässä kasvissa.