kassavarmuuden

Kassavarmuus tarkoittaa likviditeettivarantoa, jolla sekä yksilöt että organisaatiot voivat turvata toimintansa ja välttää maksuvaikeuksia äkillisissä menoissa tai tulojen epävarmuudessa. Se keskittyy käteisvarojen sekä helposti realisoitavien varojen hallintaan ja tarjoaa puskurin äkillisiä kustannuksia, seisokkeja tai kriisitilanteita vastaan.

Henkilökohtaisessa taloudessa kassavarmuus tarkoittaa hätävararahastoa, joka kattaa odottamattomat menot ja tulonmenetykset. Suositeltu varanto riippuu tilanteesta, mutta yleisesti puhutaan kolmesta kuuteen kuukauteen elinkustannuksista. Varat tulisi pitää helposti käytettävissä tilillä, kuten säästötilillä tai helposti rahaksi muutettavissa olevassa sijoituskohteessa, ja niitä tulisi täydentää säännöllisillä säästöillä.

Yritysten näkökulmasta kassavarmuus mittaa kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloista ja operatiivisista menoista ilman uuden rahoituksen tarvetta. Tämä voidaan saavuttaa pitämällä osa varoista käteis- ja lyhytaikaisina sijoituksina sekä varmistamalla riittävä käytettävissä oleva likviditeetti. Yleisiä suosituksia ovat, että kassavarmuus kattaa useamman kuukauden kiinteät kulut tai operatiiviset menot; pienemmissä yrityksissä vastaavat laskelmat voivat olla 3–6 kuukautta.

Seikat ja mittarit: Kassavarmuuteen vaikuttavat tulovirran vakaus, luottoon pääsy, markkinan volatiliteetti sekä asiakkaiden maksutavat ja -aikataulut. Mittareita voivat olla käteisen määrä suhteessa lyhytaikaisiin velkoihin sekä kokonaiskassavirran vakaus ja mahdolliset luottotappiot.

Kassavarmuutta voidaan kasvattaa suunnitelmallisesti: luomalla hätävararahasto, erottamalla varat erilliselle tilille, automatisoimalla säästöt, pitämällä käytettävissä luotto- tai limiittisopimuksia sekä seuraamalla kassavirtoja ja budjettia.