karboksylaatiot

Karboksylaatit ovat karboksyyliryhmän (R-COO−) muodostamia ioneja sekä näiden ionien suoloja. Ne ovat karboksyylihappojen deprotonaatiotuotteita ja esiintyvät sekä luonnossa että teollisissa ja biologisissa prosesseissa usein suoloina, kuten natrium- tai kaliumsuoloina.

Syntyminen: Karboksylaatit syntyvät tavallisesti, kun karboksyylihappoa neutraloidaan emäksellä: R-COOH + MOH → R-COO−M+ + H2O. Esterien hydrolyysi emäksellä (saponifikaatio) johtaa myös karboksylaattisuolien muodostumiseen. Esimerkkejä yleisistä karboksylaattisuoloista ovat natriumasetaatti (CH3COONa) ja natriumbenzoaatti (C6H5COONa); vastaavat kalium- ja muut metal-suut.

Ominaisuudet: Karboksylaatit ovat ionisia aineita, usein hyvin vesiliukoisia, erityisesti pienempien R-ryhmien tapauksessa. Pitkän hiiliketjun karboksylaatilla liukoisuus veteen vähenee. Ne toimivat sekä happojen vastinsuoloina että puskurina: vesiliuoksiin muodostuu tasapainoa karboksyyliryhmän konjugoitujen happojen kanssa, jolloin pH voi olla hieman emäksinen riippuen liuenneesta koostumuksesta.

Käyttökohteet: Elintarvikkeissa karboksylaatteja käytetään säilöntäaineina ja puskureina (esim. natriumbenzoaatti, natriumasetaatti). Teollisuudessa niitä käytetään rasvojen ja öljyjen käsittelyssä sekä monissa kemiallisissa reaktioissa, kuten esterifioinnin saponifikaatiossa. Biologisesti karboksylaatit esiintyvät metabolisissa prosesseissa asetaattina ja muissa välituotteissa.

Turvallisuus ja ympäristö: Yleisesti ottaen karboksylaatit ovat vakaita ja kohtuullisen turvallisia käsittelyssä. Kuten kaikkiin suoloihin liittyy silmälläpidettävä riskinhallinta ja pitoisuudet sekä käyttötarkoitus vaikuttavat toksisuuteen sekä ympäristövaikutuksiin.