kaivertamisesta
Kaivertaminen on grafiikan tulostusmenetelmä, jossa kuviopinta valmistetaan syventämällä metallilevyyn pieniä kanavia tai kuviopintoja. Tekniikka kuuluu intagliotekniikoihin ja kattaa sekä suoran kaiverruksen että hapetukseen perustuvat menetelmät, kuten etching sekä aquatint. Yleisimmät levymateriaalit ovat kupari, sinkki ja teräs; tulostuksessa levyä voidaan käsitellä myös eri koostumuksin ja pinnoin.
Kaivertaminen voidaan jakaa suoraan kaiverrukseen, jossa kuva syntyy leikkaamalla ja naarmuttamalla levyyn, sekä hapetustuotantoon perustuviin tekniikoihin,
Levyvalikoima koostuu yleisesti kupari-, sinkki- tai teräslevyistä. Työkaluina käytetään kaiverrusveitsiä, gravers-kyniä sekä tulostukseen valmisteluissa resisti- ja
Suunnittelusta syntyy piirustus levyyn joko suoraan kaivertamalla tai piirustuksen siirtämällä. Levy käsitellään syvennyksiin, mahdollisesti hapetetaan, ja
Kaivertaminen sai alkunsa Euroopan 1400–1500-luvuilla grafiikan kehityksen myötä, ja siihen liittyy merkittäviä mestareita kuten Albrecht Dürer