kaapeliyhteyksien

Kaapeliyhteydet ovat fyysisen tiedonsiirron perusta, jossa signaali välitetään johtimien kautta eri laitteiden välillä. Niihin kuuluu sekä kuparisiin että kuituoptiikkaan perustuvia ratkaisuja sekä näiden yhdistelmiä. Kaapeliyhteydet mahdollistavat datan, äänen ja sähkön siirron sekä paikallis- että laajakaistaisissa verkoissa.

Kupariset yhteydet ovat yleisiä lähinnä Ethernet-verkkojen ja televisiojärjestelmien liityntöinä; tyypillisiä ovat kierretyt parikaapelit, kuten Cat5e, Cat6 ja Cat6a. Kuituoptiikka tarjoaa suuremman kaistanleveyden ja pidemmät siirtomatkat; kuidut voivat olla single-mode tai multimode. Liitännöissä käytetään sekä RJ-45 -liittimiä kupariyhteyksissä että SC- tai LC- tai muita fiberliittimiä.

Suunnittelussa huomioidaan kapasiteetti, pituusrajoitukset ja häiriöt. Ethernetin kupariliityntäjen käytännön pituus on noin 100 metriä ilman toistimia, kun taas kuituyhteydet voivat ulottua huomattavasti pidempiin matkoihin kuitutyypistä riippuen. Kansainväliset ja alueelliset standardit, kuten ISO/IEC 11801, ANSI/TIA-568 sekä ITU-T, määrittelevät rakenteen, testauksen ja luokittelun. Asennukset tulisi tehdä ammattimaisesti ja dokumentoida.

Ylläpidossa korostuvat säännölliset testit, vikadiagnostiikka ja päivitykset standardien mukaiseksi. Oikea kaapelointiluokka ja sertifiointi varmistavat verkon suorituskyvyn sekä helpottavat laajentamista ja vikasietoisuutta. Kaapeliyhteydet muodostavat olennaisen osan sekä paikallis- että laajojen tietoliikenneinfrastruktuurien perustaa.