käsittelyviiveet

Käsittelyviiveet ovat ajallisia viiveitä, jotka syntyvät, kun järjestelmä käsittelee syötteenä saadut tiedot ennen lopullisen tuloksen tai vastauksen muodostumista. Viive muodostuu osaksi kokonaisvasteesta, jossa on lisäksi siirron tai liittymän viiveitä. Käsittelyviiveet voivat kohdistua sekä teknisiin järjestelmiin (koneet, ohjelmistot, palvelimet) että inhimilliseen toimintaan (kognitiivinen käsittely) ja ne voivat ulottua millisekunteihin ja pidempiin ajanjaksoihin sovelluksesta riippuen.

Käyttökonteksteja ovat erityisesti tietojenkäsittely, ohjelmistokehitys, verkkopalvelut sekä käyttäjäkokemukseen liittyvät järjestelmät. Esimerkiksi palvelinpyynnön käsittelyaika muodostuu ohjelmiston logiikan, tietokantakyselyjen sekä mahdollisten välimuistien läpikäyntien summana. Käyttöliittymässä käsittelyviiveessä on kyse sekä syötteen tulkinnasta että näyttöpäivityksen ajoituksesta.

Mittaus ja analyysi: käsittelyviiveet mittaavat vasteaikojen osaa. Kokonaisvaste sisältää sekä käsittely- että siirto- ja näyttöviiveet. Reaaliaikaisissa järjestelmissä viiveen toleransseja määritellään siten, että toiminta pysyy hyväksyttävänä.

Faktoreita: laitteisto- ja ohjelmistopäivitykset, algoritmien monimutkaisuus, välimuistit, keskeytykset, priorisointi, sekä luvattujen resurssien jako. Merkitys: pienet käsittelyviiveet parantavat käyttäjäkokemusta ja järjestelmän reaktiivisuutta, kun taas suurenevat viiveet voivat heikentää suorituskykyä ja luotettavuutta.

Optimointi ja hallinta: koodin optimointi, asynkronointi, pipelining, välimuistitoiminnot sekä kuormituksen hallinta ja paralellointi ovat tavallisia keinoja vähentää käsittelyviiveitä. Seuranta perustuu profilointiin ja suorituskyvyn mittauksiin.