profilointiin

Profilointi on automatisoitua tai manuaalista tietojen analysointia, jonka tavoitteena on arvioida tai ennustaa yksilön ominaisuuksia, käyttäytymistä tai riskejä. Profilointia voidaan käyttää päätöksenteon tukena sekä palveluiden parantamiseen että riskien hallintaan. Se voi perustua demografisiin tietoihin, käyttäytymismalleihin, transaktiotietoihin tai muihin kerättyihin tietoyksiköihin.

Erilaisia profiloinnin muotoja ovat esimerkiksi tietoprofilointi, jossa suuria tietovarastoja analysoidaan laadun, luonteen tai rakenteen ymmärtämiseksi, sekä henkilötietojen profilointi, jossa automatisoitu käsittely arvioi yksilön ominaisuuksia kuten kiinnostuksen kohteita, tulotasoja tai käyttäytymistä. Rikostutkintaprofiloituminen puolestaan pyrkii ennakoimaan mahdollisia uhkia tai epäiltyjä taustojen perusteella. Profilointia sovelletaan laajasti muun muassa markkinoinnissa, luotonannossa, petosten torjunnassa sekä terveydenhuollossa.

Lainsäädäntö ja eettiset periaatteet vaikuttavat profiloinnin käyttöön. Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) säätelee henkilötietojen profilointia, ja sen mukaan profilointi ei saa johtaa kohtalokkaisiin ja syrjiviin seurauksiin. Kansalaisilla on oikeuksia, kuten oikeus saada tietoa siitä, että heidän tietojaan käsitellään profilointia varten, ja oikeus vastustaa automaattisia päätöksiä tai hakea ihmiskäsittelyä päätöksentekoon. Lisäksi on tärkeää huomioida läpinäkyvyys, tarkoituksen rajoittaminen, minimointi ja oikeusriippuvuudet.

Haasteisiin kuuluu riskien, kuten syrjinnän ja virheellisten johtopäätösten, sekä yksityisyyden suojan kaventumisen hallinta. Eettiset kysymykset korostuvat erityisesti silloin, kun profilointi vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämään. Käytännön toteutuksessa pyritään noudattamaan oikeudenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa valvontaa.