juurisolmulla

Juurisolmu on kasvien juurissa esiintyvä kyhmyjä muodostava rakenne, joka on yleensä seurausta tiettyjen bakteerien, kuten Rhizoium-suvun lajien, symbioottisesta suhteesta kasvin kanssa. Nämä bakteerit, joita kutsutaan juurisolmun bakteereiksi tai typpibakteereiksi, tunkeutuvat kasvin juurikarvoihin ja indusoivat juuren kudoksessa liikakasvua, mikä johtaa solmun muodostumiseen.

Nämä juurisolmut ovat erityisen merkittäviä palkokasveilla, kuten pavuilla, herneillä ja soijapavuilla. Bakteerit saavat kasvilta hiilihydraatteja ja suojaa, ja vastineeksi ne sitovat ilmakehän typpeä, joka on kasville välttämätön ravinne, helposti kasvin käytettävään muotoon, kuten ammoniakiksi. Tämä biologinen typensidonta vähentää tarvetta keinolannoitteille ja parantaa maaperän typen määrää.

Juurisolmujen muodostuminen on monimutkainen prosessi, joka alkaa kasvin erittämien flavonoidien ja bakteerien erittämien Nod-tekijöiden välisestä vuorovaikutuksesta. Tämä vuorovaikutus johtaa juuren solujen jakautumiseen ja solmun kehittymiseen. Solmun sisällä bakteerit muuttuvat symbioottiseen muotoon, nimeltään bakteeroidit, jotka ovat vastuussa typen fiksaatiosta. Juurisolmubakteerit ovat tärkeitä maataloudessa ja ympäristössä, edistäen kestävää maanviljelyä ja luonnon kiertokulkua.