Juurisolmu

Juurisolmu on palkokasveilla ja joillakin muilla kasveilla juurilla muodostuva erikoistunut rakenne, joka syntyy kasvin ja typpisitoisia bakteereja, kuten Rhizobium- tai Bradyrhizobium-suvun bakteereja, välisessä symbioosissa. Yleisimmin kyseessä ovat Rhizobium- tai Bradyrhizobium-suvun bakteerit. Nodulaatio alkaa, kun kasvi erittää flavonoideja, jotka houkuttelevat bakteereita; bakteerit kiinnittyvät juuren hiuksiin ja tunkeutuvat juuren solukkoihin muodostaen lopulta juurisolmuja.

Juurisolmujen sisällä bakteerit muuttuvat endosymbioottisiksi ja kykenevät kierrättämään ilmakehän typpeä ammoniakiksi, jonka kasvi voi käyttää. Kasvi toimittaa bakteereille energiaa hiilihydraattien muodossa. Leghemoglobiiniksi kutsuttu proteiini pitää solmukohtien hapen alhaalla, mikä suojaa typen kierrätystä ja mahdollistaa nitrogenaasin toiminnan.

Juurisolmut ovat keskeisiä typen kierrossa ja vähentävät keinolannoitteiden tarvetta erityisesti palkokasvien viljelyssä. Ne esiintyvät esimerkiksi hernekasveilla, papuilla, apilalla ja soijalla, sekä joillakin villikasveilla. Nodulaation voimakkuuteen vaikuttavat maaperän olosuhteet, kuten typen määrä, kosteus ja pH sekä kasvilaji. Maataloudessa käytetään joskus inokulaatiota, jotta juurisolmujen muodostuminen ja typen kierrätys tehostuvat.