joukkovelkakirjan

Joukkovelkakirja on velkainstrumentti, jonka liikkeeseenlaskija – esimerkiksi valtion, kunnan, yrityksen tai muun organisaation – kerää varoja myymällä sijoittajille velkakirjoja. Sijoittajat lainaavat rahaa ja vastaanottavat vastineeksi säännölliset korkomaksut sekä pääoman takaisinmaksun eräpäivänä.

Keskeisiä piirteitä ovat nimellisarvo, kuponkikorko ja eräpäivä. Nimellisarvo on laina-ajan pääomamäärä, joka palautetaan eräpäivänä. Kuponkikorko voi olla kiinteä tai vaihtuva ja se maksetaan yleensä säännöllisesti (usein puolivuosittain). Lisäksi joukkovelkakirjalla on eräpäivä, jonka jälkeen laina maksetaan takaisin kokonaisuudessaan. Markkinoilla joukkovelkakirjan hinta voi nousta tai laskea suhteessa nimellisarvoon riippuen korkotason muutoksista, liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuudesta ja markkinoiden likvidiyydestä. Sijoittajat voivat arvioida tuottoa käyttämällä siihen liittyvää tuottoa, kuten yield to maturitya (YTM), joka ottaa huomioon sekä kupontimaksut että pääoman palautuksen ajan mittaan.

Liikkeeseenlaskijoita ovat valtiot ja kunnat sekä yritykset ja rahoituslaitokset. Joukkovelkakirjojen riskitaso riippuu liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuudesta, ja ne ovat usein vähemmän riskisiä kuin osakkeet, mutta myös tuotto-odotus heikompi. Luottoluokitukset ja markkinarahoitus muodostavat tärkeän osan sijoituspäätöksissä. Verotus, likviditeetti ja mahdolliset call- eli lunastusmahdollisuudet voivat vaikuttaa tuottoon ja markkinahintaan. Joukkovelkakirjat tarjoavat pääomatuottoa ja vakaata kassavirtaa, ja niitä käytetään yleisesti sekä yksityis- että institutionaalisessa sijoitustoiminnassa.