velkainstrumentti

Velkainstrumentti on rahoitusinstrumentti, jossa liikkeeseenlaskija sitoutuu maksamaan lainaajalle tietyn ajan kuluessa pääoman takaisin sekä sovitun koron tai muun tuoton. Velkainstrumentit muodostavat korkotuottoisen vaihtoehdon omistukselle ja niitä käytetään sekä rahoituksen hankintaan että sijoitussivun hajautukseen. Ne eivät yleensä tue omistusoikeutta yhtiöön tai sen voittoon, vaan tuotto syntyy korko- ja takaisinmaksuvastuusta.

Tyypit ja esimerkit. Yleisimpiin velkainstrumentteihin kuuluvat valtion velkakirjat sekä kunta- ja yrityslainat (obligaatioita) sekä erityyppiset velkakirjat, kuten kuponilliset ja kuponittomat lainat. Myös vakuudelliset lainat, kuten asuntovelkakirjat, kuuluvat luokkaan. Velkainstrumenttien ominaisuuksiin vaikuttavat muun muassa maturiteetti (erääntymisaika), korkotyyppi (kiinteä tai vaihtuva), sekä mahdollinen vakuus ja luottoluokitus.

Keskeiset ominaisuudet. Velkainstrumentilla on korkotuotto (kuponki), takaisinmaksuaikataulu, ja nimellisarvo. Sijoittajat seuraavat tuottoa (yield), joka huomioi sekä koron että mahdollisen hinnanvaihtelun. Luottoriskit, likviditeetti ja vakuudet vaikuttavat arvon ja hintojen volatiliteettiin sekä tuotto-odotuksiin.

Arviointi ja markkinat. Velkainstrumenttien nykyarvon laskenta perustuu tuleviin kassavirtoihin ja diskonttauksiin markkinakorkojen mukaan. Kaupankäynti tapahtuu sekä ensisijaisilla että toissijaisilla markkinoilla, ja hinnat reagoivat korkotason sekä luottoriskin muutoksiin.

Riski ja käyttö sijoituksena. Keskeisiä riskejä ovat korkoriski, luottoriski, likviditeettiriski sekä reinvestointiriski. Velkainstrumentteja käytetään laadun ja tuoton tasapainottamiseen sijoitussalkussa sekä säännöllisen tulon tuottamiseen. Verotus ja sääntely vaihtelevat maittain.