korkomaksut

Korkomaksut ovat velalliselta suoritettavia kuluja, jotka liittyvät lainaan, talletukseen tai muuhun rahoitusjärjestelyyn ja maksetaan korkona rahoittajalle. Ne muodostavat rahoituksen hinnan ja voivat olla kiinteitä tai muuttuvia sekä määräytyä sopimuksen aikataulun mukaan.

Käytännössä korkomaksuja maksetaan esimerkiksi asuntolainoista, kuluttajaluotoista, talletuksista ja joukkovelkakirjoista. Lainoissa korko voi olla kiinteä tai muuttuva, ja maksut voivat näkyä kuukausittaisissa tai muissa aikavälistä koostuvissa erissä. Joukkovelkakirjojen korkomaksut tunnetaan yleisesti coupon-maksuina tiettyinä aikaväleinä.

Korkojen laskentaperuste on tyypillisesti pääoma, korkoprosentti ja ajanjakso. Joissakin tapauksissa korkoa lasketaan yksinkertaisella korolla, toisissa korko kertyy ajan kuluessa, jolloin korko vaikuttaa sekä pääomaan että kertyviin korkoihin. Laskentatapa ja maksuaikataulu määräytyvät sopimuksessa.

Korkomaksuilla on keskeinen rooli sekä rahoituksen kustannusten että tuoton määrittämisessä. Velallinen maksaa korkoa rahoittajalle, ja rahoittaja saa korkomaksuista tulovirtaa. Korkotason, luottoriskin ja lainaehtojen muutokset vaikuttavat korkomaksujen suuruuteen sekä velallisen maksukykyyn ja markkinoiden toimivuuteen.

Verotuksellisesti korkomaksuja käsitellään eri tavoin maasta riippuen. Suomessa korkomenot voivat olla verotuksessa vähennyskelpoisia tietyin ehdoin, ja korkotulot verotetaan asianmukaisesti tulo­lähteestä riippuen. Yksityiskohdat riippuvat verotuksesta sekä sijoitus- tai lainamuodosta.