jakolaskussa

Jakolasku on peruslaskutoimitus, jossa jaettava luku jaetaan jakajalla. Tavoitteena on löytää osamäärä sekä mahdollinen jäännös. Jakolaskuun liittyvät keskeiset termit ovat jaettava (dividend), jakaja (divisor), osamäärä (quotient) ja jäännös (remainder). Esimerkki: 84 jaetaan jakajalla 7, tuloksena osamäärä 12 ja jäännös 0.

Merkitseminen ja tulkinta vaihtelevat. Suomalaisessa koululiikenteessä käytetään usein sekä merkintää jaettava : jakaja että jaettava / jakaja. Tulos voidaan antaa kokonaislukuna, jos jaettava ja jakaja ovat yhteisellään jaettavissa tasan, tai jäännöksenä sekä osamääränä, jos jako ei ole tasan. Desimaalinen tulos voidaan ilmaista jakamalla edelleen tai kirjoittamalla desimaalinen osamäärä (esimerkiksi 85 ÷ 12 = 7,0833…). Suurempien lukujen käsittelyssä käytetään myös desimaalilukujen ja murtolukujen muunnoksia.

Menetelmät jakolaskussa jakautuvat käytettyihin laskutekniikoihin. Pitkä jakolasku (pitkä laskukaavio) soveltuu suurten ja suurten lukujen jakamiseen tarkasti ja näkyy askeleittain. Lyhyt jakolasku (lyhyt laskumenetelmä) sopii nopeaan arviointiin tai kun jakaja on jo tiedossa. Jakolaskussa painotetaan sekä osamäärän arviota että tarkkaa tulosta sekä mahdollisen jäännöksen hallintaa. Myös murtolukujen ja prosenttien yhteys sekä desimaaliluvut ovat olennaisia osa-alueita jakolaskun käytännöissä.

Jakolasku on olennainen osa aritmetiikan opetusta ja arjen ongelmanratkaisua, kuten resurssien jakamista, ruokien tai rahojen osittamista sekä mittausten jakamista osiin.