irtisanomisajalla

Irtisanomisajalla tarkoitetaan aikajaksoa, joka alkaa, kun työsopimus on irtisanottu ja päättymisilmoitus on annettu, mutta työsuhde on edelleen voimassa. Tämän jakson tarkoituksena on tarjota sekä työnantajalle että työntekijälle siirtymäaikaa ennen sopimuksen loppua. Irtisanomisajan pituus määräytyy pääasiassa lain mukaan, mutta sitä voivat pidentää tai lyhentää työehtosopimukset tai yksittäinen työsopimus. Eri toimialoilla ja työntekijän palvelusajan mukaan irtisanomisaika voi vaihdella.

Irtisanomisajalla sekä työnantajalla että työntekijällä on tietyt oikeudet ja velvollisuudet. Työntekijä yleensä jatkaa työn tekemistä ja saa palkkaa irtisanomisajan ajan. Työnantajan velvollisuudet liittyvät työsuhteen ylläpitämiseen: sopimuksen edellyttämä työtehtävien tarjoaminen sekä työnantajan oikeus vaatia työtehtävien suorittamista tai, eräissä tapauksissa, vapauttaa työntekijä työtehtävistä samalla palkalla. Lisäksi irtisanomisaika antaa molemmille osapuolille aikaa järjestää tilapäisiä järjestelyjä sekä työnhaku- ja uudelleensijoitusmahdollisuuksia varten.

Käytännössä irtisanomisaika voi olla pidempi tai lyhyempi kuin toisen osapuolen toiveen mukaan, mutta yleensä se on määritelty laissa, kollektiivisissa sopimuksissa tai työsopimuksessa. Mahdolliset poikkeukset voivat koskea välittömiä purkutoimia tai erityistilanteita, joista säädetään erikseen. Kun irtisanomisaika päättyy, työsuhde päättyy virallisesti, ja työntekijällä on oikeus hakeutua työttömyysturvan piiriin sekä muihin lain ja etuuksien mukaisiin oikeuksiin.