influenssivirukset

Influenssivirukset ovat Influenza-virusten heimoon Orthomyxoviridae kuuluva ryhmä RNA-viruksia. Niitä tunnetaan runsaasti eri lajeja, joista ihmisille tärkeimmät ovat influenssavirus A ja B, jotka aiheuttavat vuosittaisia kausiflunssia. Influenssavirus C sekä influenssavirus D ovat yleisemmin tutkittuja eläin- tai harvinaisempia ihmiskontakteissa: C aiheuttaa lievempiakin hengitystieinfektioita, kun taas D on suurimmaksi osaksi eläimissä esiintyvä virusta. Virukset ovat enveloped-viruksia ja niiden genomi on segmentoitunut, koostuen useammasta RNA-segmentistä. Pintaproteiineihin kuuluvat erityisesti hemagglutiniini (HA) ja neuraminidaasi (NA), joiden vaihtelu johtaa immunologisiin muutoksiin ja viruksen sopeutumiseen uusiin isäntiin.

Taudinaiheuttaja ja leviäminen: influenssavirukset tarttuvat yleisimmin ilmassa leviävien pisaroiden kautta, sekä kosketuksen välityksellä. Taudinkuva vaihtelee lievästä yleisestä gripistä vakavampiin keuhkokuumeisiin. Riskiryhmissä ovat ikääntyneet, raskaana olevat ja kroonisesti sairaat sekä pienet lapset. Yleistyminen on yleensä vuodenaikainen ja se on yleisintä pohjoisilla ja mannermaisilla ilmastoilla.

Geneettinen vaihtelu ja pandemiat: influenssaviruksilla tapahtuu sekä pientä antigeenistä driftia että suurempaa segmenttien reassortmenttia, mikä voi johtaa uudenlaisiin alatyyppeihin. Tämä selittää kausittaisia epidemioita sekä mahdollisia maailmanlaajuisia pandemioita erityisesti influenssavirus A:n osalta.

Ehkäisy ja hoito: esiintyminen torjutaan rokotteilla, jotka päivitetään säännöllisesti kausien mukaan. Yleisiä antiviraaleja ovat neuraminidnaasin estäjät (esim. oseltamiviiri) sekä muita uusimpia lääkkeitä; viruskantojen resistenssi on jatkuva huolenaihe. Seuranta ja rokotepäivitykset ovat keskeisiä kansanterveydellisesti.