imeytymiselle

Imeytyminen on prosessi, jossa aine siirtyy siitä paikasta, jossa se on tullut elimistöön tai missä se on ruoansulatuskanavassa, verenkiertoon tai muihin kudoksiin. Se on keskeinen osa ravinnon, lääkkeiden ja muiden aineiden vaikutuskyvyn muodostumista. Imeytyminen säätelee, kuinka suuri osa aineesta lopulta pääsee vaikuttamaan kehoon, ja sen tehokkuutta kuvataan bioavailabiliteetilla.

Imeytyminen tapahtuu useissa eri keinoissa. Pääasiallisesti aine siirtyy epiteelin läpi seuraavasti: passiivinen diffuusio, jolloin lipofiilisemmät ja pienemmät molekyylit kulkeutuvat yksinkertaisesti monikerroksisen solukalvon läpi; aktiivinen kuljetus, jossa energiaa vaativat kuljetusproteiinit siirtävät tiettyjä aineita; helpotettu diffuusio, jossa kuljetusproteiinit nopeuttavat siirtymää ilman energiaa; sekä endosytoosi, jossa solu ottaa aineen sisäänsä pieninä kapselleina. Imeytyminen tapahtuu lähes aina muissa kuin verenkiertoa ennen kaikkea ohutsuolessa, mutta myös iholla, keuhkopien tiivissä ilmavuodossa ja muilla limakalvoilla.

Suurin osa tekijöistä vaikuttaa imeytymiseen: aineen lipofiilisyys ja molekyylikoko, ionisaatiotila ja pH-olosuhteet, sekä ilman varastoa ja ruoan vaikutus ruoansulatuskanavassa. Lääkkeiden osalta sekä erityisesti mahalaukun että ohutsuolen ympäristöt sekä ensikierron metabolia vaikuttavat siihen, kuinka suuri osa aineesta päätyy systemaattiseen verenkiertoon.

Imeytyminen on tärkeä osa farmakokinetiikkaa ja ravitsemustietoa. Sen ymmärtäminen auttaa arvioimaan, kuinka nopeasti ja missä määrin aine alkaa vaikuttaa, sekä optimoinnin ja turvallisuuden kannalta.