ilmastomuutoksiin

Ilmastomuutokset ovat pitkäaikaisia muutoksia ilmastojärjestelmässä, jotka ilmenevät muun muassa maailmanlaajuisena lämpenemisenä, sään äärimmäisyyksien lisääntymisenä ja sademäärien sekä merijään muutoksina. Globaalisti ilmaston keskilämpötila on noussut noin 1,1–1,2 celsiusastetta esiteollisista ajoista. Ihmisen toiminta, erityisesti kasvihuonekaasupäästöt polttoaineiden poltosta, teollisuudesta ja maankäytön muutoksista, on suurin syy näihin muutoksiin. Luonnolliset vaihtelut vaikuttavat, mutta niiden vaikutus nykytilanteeseen on pienempi kuin antropogeenisen vaikutuksen.

Vaikutukset ovat moninaisia ja jakautuvat alueittain. Tämä näkyy muun muassa lisääntyneinä äärisäinä (kuivuudet, tulvat, helteet), merenpinnan nousuna, ekosysteemien muutoksina sekä maatalouden tuotannon heilahteluina. Terveys-, vesi- ja energiasektorit sekä infrastruktuurit ovat alttiita erilaisille riskeille. Sopeutuminen, riskien hallinta ja varautuminen sekä päästöjen vähentäminen ovat keskeisiä keinot, joilla yhteiskunnat voivat lieventää vahinkoja ja hyödyntää sopeutumisen mahdollisuuksia.

Ilmastonmuutokseen vastataan yleisesti kahdella osa-alueella: hillinnällä (mitigointi) ja sopeutumisella (adaptio). Toimenpiteet sisältävät siirtymisen kohti puhdasta energiataloutta, energiatehokkuuden parantamisen, uusiutuvan energian lisäyksen, kestävämmän liikenteen ja rakentamisen sekä hiilinielujen vahvistamisen. Kansainvälisesti kehystä johtavat Pariisin sopimus ja Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskeva kehitysrahasto; EU:n Green Deal sekä Suomen omat ilmastostrategiat tähtäävät hiilineutraaliuteen ja ilmastonvaikutusten lieventämiseen.

Ilmastonmuutoksesta käytävä keskustelu on sekä tieteellinen että poliittinen; päätöksillä on vaikutusta sekä ympäristöön että talouteen. Tämä artikkeli tarjoaa yleiskatsauksen perusideoihin ja keskeisiin kehityssuuntiin.