merijään

Merijää on meren pinnalle muodostuva jää, joka syntyy meriveden pakastumisesta. Sitä esiintyy pääasiassa arktisilla alueilla sekä Antarktiksen ympärillä, ja sen laajuus vaihtelee vuosittain sekä vuodenaikojen mukaan.

Merijää voidaan jakaa tyypillisesti nuoreen jään ja monivuotiseen jäähän. Nuori jää on ohutta ja hauraampaa, kun taas monivuotinen jää on paksumpaa ja kestävämpää, koska se säilyy useamman talven yli. Jään sisällä on brine-kanavia ja ilmakuplia, mikä antaa jääprofiilille monimutkaisen rakenteen. Jään kemiallinen koostumus on suolainen, koska se muodostuu suolaisia merivettä jäähtyessä.

Jään muodostuminen on voimakkainta kylminä kuukausina, jolloin jäätä syntyy ja paksunee. Sulauskausi alkaa, kun lämpötilat nousevat ja aurinko lisääntyy, ja tämä johtaa jään laajuuden ja paksuuden vähenemiseen. Alueittain tilanne voi poiketa, ja ilmastonmuutoksen aiheuttama lämmeneminen on lisännyt epäjatkuvuutta sekä pienentänyt merijään peitettä tietyillä alueilla.

Merijäällä on merkittävä rooli sekä ilmastossa että ekosysteemeissä. Se heijastaa merkittävästi auringon säteilyä (albedo) ja toimii elinympäristönä monille lajeille, kuten hylkeille ja jääkaudella sopeutuneille meriekosysteemeille. Lisäksi merijää vaikuttaa merivirtoihin, vesieliöstöön ja ihmisten toimintaan, kuten alusliikenteeseen sekä kalastukseen.

Merijään tilaa seurataan ja tutkitaan satelliiteilla sekä paikan päällä tehdyin mittauksin. Pitkän aikavälin trendit osoittavat arktisen merijään laajuuden herkkyyden ilmaston lämpenemiselle.