äärimmäisyyksien

Äärimmäisyyksien on suomen kielen termi, joka viittaa äärimmäisyyksiin tai äärimmäisyyden tilaan. Genetiivissä muotoa “äärimmäisyyksien” käytetään kun puhutaan monien äärimmäisyyksien tai ulkoreunien ominaisuuksista. Käytännön kielessä äärimmäisyydet voivat tarkoittaa sekä konkreettisia rajoja että yleisiä ääripisteitä eri ilmiöissä.

Etymologia ja merkitys. Sana juontaa adjektiivista äärimmäinen, joka tarkoittaa viimeistä, ulkoreunaa tai kaikkein tiukinta poikkeamaa. Näin ollen äärimmäisyys kuvaa jonkin asian äärimmäistä tai äärimmäisen suurta, pientä tai intensiivistä laatua. Suomen kielessä äärimmäisyydet voivat viitata sekä fyysisiin rajoihin että abstraktimpiin käsitteisiin kuten arvojen, suurten tapahtumien tai tilastollisten ilmiöiden ääripisteisiin.

Käyttö eri aloilla. Matematiikassa ja tilastotieteessä puhutaan usein äärimmäisyyksistä arvoina, kuten suurimpina ja pienimpinä valoina, eli maksimi- ja minimiarvoista. Tilastotieteellinen konteksti saattaa käsitellä äärimmäisiä tapahtumia ja niiden todennäköisyyksiä sekä suurten aineistojen reuna-arvoja. Arkikielessä äärimmäisyydet liittyvät esimerkiksi äärimmäisiin olosuhteisiin (kylmä/kuuma, tulossa suuret riskit) tai äärimmäisiin tavoitteisiin ja asenteisiin (äärimmäiset ratkaisut, äärimmäisten mielipiteiden ilmaisut).

Kontekstin tärkeys. Koska äärimmäisyydet ovat arvoltaan ja sisällöltään usein voimakkaita, termiä käytetään vaihtelevasti neutraalista arvioon. Tarkoituksena on usein kuvata poikkeuksellisia, rajullisia ilmiöitä, joiden vaikutukset voivat olla merkittäviä eri osa-alueilla.