ilmaisullisen

Ilmaisullinen on suomalainen adjektiivi, jolla tarkoitetaan ilmaisun, ilmaisukeinojen tai tunteen korostamista ja tavoitellun vaikutelman voimakasta esiin tuomista. Sitä käytetään sekä taiteen, viestinnän että kielenkäytön yhteydessä kuvaamaan tapaa, jolla merkitys tai tunnelma välitetään.

Ilmaisullinen muodostuu ilmaisusta ja susuffixista -llinen, ja se taipuu normaalisti adjektiivin tavoin. Yleisimmin käytetään ilmaisullisen taipumallisesti genetiivissä, esimerkiksi ilmaisullisen puheen rytmistä tai ilmaisullisen kerronnan vivahteista keskusteltaessa. Adjektiivin perusmuoto on ilmaisullinen; sen genetiivinen yksikkö on ilmaisullisen ja monikossa ilmaisulliset.

Ilmaisullinen liittyy erityisesti estetiikkaan, retoriikkaan ja kielen ilmaisutapojen analyysiin. Se viittaa siihen, että kerronta, puhe tai taidemuoto kiinnittää huomiota ilmaisuun – esimerkiksi rytmiin, intonaatioon, eleisiin tai visuaalisiin keinoihin – ja käyttää näitä keinoja vahvistaakseen viestin vaikutusta. Käyttöyhteyksiä ovat muun muassa runous, draama, puhetaitojen arviointi sekä lukija- tai katsojakohtaisten tulkintojen tarkastelu.

Sana voidaan rinnastaa yleisemmillä termillä ilmaisuvoimainen tai ilmaisun voimaa korostava, ja sitä käytetään kuvaamaan sekä kiinteästi rakennettua tyyliä että tilanteen hetkellistä ilmaisullista painottumista. See also -ilmaisukeino ja ilmaisu.