ilmailutoimintaa

Ilmailutoiminta tarkoittaa kaikkia ilmailuun liittyviä toimintoja sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti. Se kattaa siviili- ja julkisen sektorin ilmailun sekä kaupallisen lentoliikenteen, yleisö- ja harrasteilmailun sekä ilmailualan tutkimuksen, kehityksen, valmistuksen, huollon ja koulutuksen. Toiminnan tavoitteena on turvallinen, tehokas ja kestävä lentämisen sekä ilmailun ylläpito ja kehittäminen.

Toiminnan keskeisiä osa-alueita ovat lentoliikenne ja logistiikka, lentotoiminnan harjoittaminen, lentokenttien ja ilmatilan hallinta sekä lennonvarmistus. Lisäksi mukaan kuuluu lentokoneiden suunnittelu, valmistus, ylläpito sekä tutkimus- ja kehityshankkeet. Yleisön keskuudessa ilmailuun liittyvät harraste- ja pienlentotoiminta sekä dronetulot, eli UAV-lennättäminen ja siihen liittyvä kaupallinen sekä harrastekäyttö.

Ilmailutoimintaa säätelevät sekä kansalliset että kansainväliset tahot. Suomessa vastuu kuuluu Traficomille ja liiketoimintaa ohjataan sekä EU-lainsäädännön että EASA:n standardien sekä ICAO:n kansainvälisten suositusten mukaan. Luvan saaminen, ilmatilan hallinta, lentokoneiden turvallisuus, miehistön pätevyydet ja lentotoiminnan hyväksynnät sekä ympäristövaikutusten huomiointi ovat keskeisiä osa-alueita.

Keskeinen infrastruktuuri koostuu lentoasemista ja ilmatilan hallintapalveluista, navigointijärjestelmistä sekä sää- ja meteorologisista palveluista. Tutkimus- ja kehitystyö sekä koulutuslaitokset tukevat osaamisen ja teknologian kehitystä sekä varmistavat alan kilpailukyvyn pitkällä aikavälillä.

Nykykehitykset suuntautuvat digitalisaatioon, automatisoituneisiin prosesseihin sekä droonilentämisen sääntelyn kehittymiseen. Ilmailun kestävän kehityksen tavoitteet korostuvat, mukaan lukien polttoaineenkulutuksen vähentäminen, päästöjen ja melun hallinta sekä ympäristövaikutusten pienentäminen. Turvallisuus, tiedonhallinta ja kansainvälinen yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä alan kilpailukyvyn ja yhteiskunnallisen hyväksynnän kannalta.