homeostaasi

Homeostaasi on elintoimintojen kyky ylläpitää sisäistä tasapainoa vastoin ulkoisia häiriöitä. Tärkeimpiä ylläpidettäviä tiloja ovat kehon lämpötila, veren pH ja paine, nestetasapaino sekä veren glukoosi- ja energiatase. Tämä säätely varmistaa, että solut ja elimet toimivat optimaalisesti.

Säätely perustuu negatiiviseen palautesilmukkaan: aistinreseptorit havaitsevat poikkeaman, keskushermoston ja endokriinisen järjestelmän säätelykeskukset tulkitsevat sen ja käynnistävät efektorit palauttaakseen tilan normaaliksi. Efektoreita ovat esimerkiksi lihakset, rauhaset ja hormonitoiminta, jotka muokkaavat esimerkiksi lämmöntuotantoa, hikoilua, munuaisten toimintaa sekä aineiden, kuten glukoosin ja elektrolyyttien, käsittelyä.

Esimerkkejä homeostatisista prosesseista ovat kehon lämpötilan säätely hypotalamuksen ohjaamana: hikoilu tai verenkierron muutokset auttavat ylläpitämään vakaata lämpötilaa; glukoosin aineenvaihdunta ylläpidetään insuliinin ja glukagonin avulla; neste- ja natriumsäätely tapahtuu munuaisten kautta sekä antidiureettisen hormonin (ADH) vaikutuksesta; verenpaineen säätely riippuu verisuonten vastuskyvystä ja sydämen pumppauksesta.

Allostaasi tarkoittaa laajempaa, sopeutuvaa säätelyä, jossa elimistö muokkaa tilapäisesti tavoitteita vastaamaan muuttuvia olosuhteita, kuten stressiä, nälänhätää tai vuorokausirytmiä. Pitkäaikainen allostaattinen kuormitus voi lisätä sairauksien riskiä. Homeostaasi on dynaaminen prosessi, ei staattinen tila.