hoitovelvoitetta

Hoitovelvoite on käsite, jota käytetään erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteydessä kuvaamaan velvoitetta tarjota asianmukaista hoitoa, hoivaa ja muuta tarpeellista tukea henkilölle, jolla on hoidon tai avun tarve. Velvoite voi syntyä laista, viranomaispäätöksestä, ammattieettisistä periaatteista tai julkisesta järjestämisvastuusta.

Käytännössä hoitovelvoitteen toteutuminen voi kohdistua sekä yksittäiseen potilaaseen että laajempiin ryhmiin. Suomessa kunnilla ja, vuodesta 2023 lähtien, hyvinvointialueilla on vastuu varmistaa palvelujen saatavuus ja asianmukaisuus asukkaille. Hoitovelvoite koskee muun muassa perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa, kotihoitoa sekä sosiaalipalveluja ja vanhustenhuoltoa.

Esimerkkejä tilanteista ovat potilaan hoitoon ja seurannan järjestäminen, kotihoidon järjestäminen ikääntyneelle tai vammaiselle henkilölle sekä ympärivuorokautisen hoivan tarjoaminen. Toteutukseen voivat vaikuttaa resurssit, priorisointikäytännöt sekä se, miten asiakkaan oikeudet ja turvallisuus turvataan.

Rajat ja valvonta ilmenevät lainsäädännön ja viranomaisten ohjeiden kautta. Puutteet hoitovelvoitteessa voivat johtaa palautteeseen, valitus- tai korjaaviin toimenpiteisiin. Hoitovelvoite on keskeinen osa julkisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämistä sekä järjestelmällistä laadunvarmistusta, ja sen tarkka sisältö määritellään lain, hallinnon päätösten sekä ammatillisten käytäntöjen kautta.