hienopöly

Hienopöly on yleiskäsite pienille kiinteille hiukkasille, jotka leijailevat ilmassa tai kertyvät pinnoille. Partikkelikoko on yleensä muutamasta mikrometristä useisiin satoihin mikrometreihin. Hienopölyä syntyy sekä luonnollisesti että teollisesti: esimerkiksi hionan, jauhamisen, sekoittamisen, leikkaamisen ja jauheiden käsittelyn yhteydessä. Koostumus vaihtelee suuresti; siihen voi kuulua mineraalipölyä (silikaatit, sementti), orgaanista pölyä (puu, jauhot, sokeri), metallipölyä sekä farmaseuttisia tai kosmetiikkapölyjä.

Hienopölyn hengitettävät hiukkaset voivat kulkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa terveysriskin. Altistus voi aiheuttaa ärsytystä sekä hengitys-, keuhko- ja verenkiertoelimistön oireita. Joillakin pölyillä on lisäksi reaktiivisia tai karsinogeenisiä ominaisuuksia. Lisäksi syttyvää pölyä voi muodostua ilmassa, jolloin oikeanlainen sekoitus ja lähde voivat aiheuttaa räjähdysriskin. Turvallisuuskeinot sisältävät prosessien eristäminen tai suljetut järjestelmät, paikallinen ilmanvaihto ja suodatus, pölyn torjunta sekä asianmukaiset henkilökohtaiset suojavarusteet ja siivouksen.

Seurantaan ja sääntelyyn käytetään mittareita kuten PM10 ja PM2,5 sekä sovellettavia altistumiskynnysarvoja. Käsittelyssä ja varastoinnissa painotetaan kuivuutta paakkuuntumisen välttämiseksi, sekä asianmukaista merkintä ja tiiviitä varastoja. Pölyn leviämisen estäminen ympäristöön ja tehokas pölynpoisto, esimerkiksi syklonein tai pölykeräimin, ovat keskeisiä käytäntöjä.