heterogeenisyyden

Heterogeenisyyden viittaa tilaan, jossa kokonaisuus koostuu erilaisista osista tai ominaisuuksista. Heterogeenisyyden laadullinen ja määrällinen vaihtelu voi ilmetä paikallisesti, ajassa tai prosessien tuottamassa rakenteessa. Termiä käytetään laajasti monilla tieteenaloilla, kuten biologiassa, lääketieteessä, materiaalitieteen ja tilastotieteessä.

Biologiassa heterogeenisyys voi tarkoittaa geneettistä, fenotyyppistä tai soluryhmien erilaistumista. Esimerkiksi kasvaimen sisällä esiintyvä intratumorinen heterogeenisyys viittaa erilaisten solujen ja mutaatioiden esiintymiseen, mikä voi vaikuttaa hoitovasteisiin. Ekologiassa ja ympäristötieteissä heterogeenisyys kuvaa alueen lajimonimuotoisuutta sekä physikaalis-kemiallista vaihtelua, joka vaikuttaa ekosysteemien toimintaan.

Materiaalitieteessä ja geotieteissä heterogeenisyys tarkoittaa materiaalin tai maa-ainesen epäjatkuvaa koostumusta ja ominaisuuksien vaihtelua, kuten eri kerrosten tai faasien esiintymistä. Heterogeenisyyden ilmentymät voivat lisätä tai heikentää prosessien kestävyyttä, suorituskykyä ja sopeutumiskykyä riippuen kontekstista.

Heterogeenisyyden ymmärtäminen on keskeistä suunniteltaessa tutkimusta, hoitoja sekä teknologian kehittämistä. Sen mittaaminen ja arviointi tapahtuu usein diversiteetin mittareiden, tilastollisten menetelmien ja ryhmäkohtaisien analyyseihin sovitettujen malleja käyttämällä. Meta-analyyseissä heterogeenisyyden taso arvioidaan esimerkiksi I2-tilaston avulla.