Metaanalyyseissä

Metaanalyysit ovat tutkimusmenetelmä, jossa useiden samanaiheisten tutkimusten tulokset yhdistetään tilastollisesti, jotta voidaan arvioida toimenpiteen vaikutusta suuremmalla tilastillisella teholla ja saada luotettavampi kokonaiskäsitys ilmiöstä. Tyypillisesti metaanalyysi syntyy systemaattisesta katsauksesta, jossa määritellään tutkimuskysymys, tehdään kattava haku, valitaan soveltuvat tutkimukset ja kerätään data sekä laadunvarmistetut tiedot. Aineiston keruussa hankitaan vaikutusmitarit (esim. suhteelliset riskit RR, riskisuhteet tai keskimääräiset erot) sekä niiden varianssit.

Tutkimusten laadun arviointi on keskeistä; risk of bias -arviointi vaikuttaa painotukseen ja tulkintaan. Tilastollisina malleina käytetään yleensä kiinteäefektin mallia, kun tutkimukset ovat hyvin samanlaisia, tai satunnaistekijöiden mallia (random effects), kun tutkimusten välillä on heterogeenisyyttä. Heterogeenisyyden määrää mitataan I^2-tilastolla ja Cochranin Q-testillä; suuri heterogeenisyys voi johtaa alaryhmien analyysiin tai meta-regressioon.

Tulkintaan liittyy riskejä, kuten julkaisupaine ja valikoitumisvaikutukset. Näitä arvioidaan funnel-plotin, Eggerin testin tai muiden menetelmien avulla. Tulokset esitetään yhteistuloksina efektikoossa ja luottamusvälein sekä mainitaan mahdolliset rajoitteet.

Raportoinnissa noudatetaan usein PRISMA-ohjeita, ja tutkimusten preregisterointi parantaa läpinäkyvyyttä. Metaanalyysit tukevat päätöksentekoa terveydenhuollossa ja muilla aloilla tarjoamalla tiivistetyn näytön kokonaiskuvan.