hermostomyrkkyjä

Hermostomyrkkyjä, eli neurotoksisia aineita, ovat kemiallisia tai biologisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat hermoston toimintaan estämällä tai muokkaamalla neuronien sähköisiä signaaleja tai välittäjäaineiden toimintaa. Niiden alkuperä voi olla luonnollinen—kuten bakteerit, levät, kasvit ja jotkin merieläimet—tai keinotekoinen, ja ne voivat aiheuttaa vakavia oireita tai kuolemanvaaran.

Toimintamekanismeina ne voivat estää välittäjäaineiden vapautumista, vaikuttaa ionikanaviin tai estää entsyymejä kuten asetyyli-koliiniesteraasia. Näiden vaikutuspaikat ovat tyypillisesti keskushermoston ja ääreishermoston synapseissa sekä neuroneissa ja lihaksissa.

Esimerkkejä tunnetuista neurotoksineista: botuliinitoksiini, jonka tuottaa Clostridium botulinum ja joka estää asetyylikoliinin vapautumisen neuromuskulaarisella liitosalueella, aiheuttaen lihasheikkoutta; tetanustoksiini, jonka tuottaa Clostridium tetani, estää inhiboivien välittäjäaineiden vapautumisen ja johtaa spastiseen halvaantumiseen; tetrodotoksiini ja saxitoksiini, jotka estävät natriumkanavia ja siten toimintopotentiaalin syntymisen. Ciguatoksiinit ja brevetoksiinit pitävät natriumkanavat auki, mikä voi aiheuttaa depolarisaatiota. Konotoksiineja esiintyy peptidien muodossa ja ne vaikuttavat erilaisiin ionikanaviin; organofosfaatit (nervevälineet) estävät asetyyli-koliiniesteraasia, mikä johtaa cholinergiseen ylitoimintaan.

Käyttö ja turvallisuus: Joitakin neurotoksisia yhdisteitä käytetään lääketieteessä hyvin pieninä annoksina, kuten botuliinitoksiinia spastisissa tiloissa ja kosmeettisissa hoidoissa. Luonnolliset neurotoksit muodostavat vakavan riskin ja niiden käsittely sekä säätely ovat tarkasti kontrolloituja.