herkistävyys

Herkistävyys on biologinen ominaisuus tai tila, jossa järjestelmä reagoi tiettyyn ärsykkeeseen voimakkaammin tai helpommin kuin normaalisti. Ilmiö esiintyy eri konteksteissa, kuten immuunivasteissa, kivun käsittelyssä ja lääke- tai myrkkyvasteissa. Herkistäytymisen aste vaihtelee yksilöllisesti sekä tilanteen mukaan.

Immuunissa herkistäytyminen tarkoittaa tilaa, jossa immuunijärjestelmä reagoi tiettyyn antigeeniin aiempaa voimakkaammin seuraavilla altistuksilla. Prosessi alkaa antigeenin esittämisestä, T-helper 2 -solujen aktivoinnista ja B-solujen IgE-vasta-aineiden muodostumisesta. IgE sitoutuu mastsoluihin ja basofiileihin; seuraavalla altistuksella näiden solujen histamiini ja muut välittäjäaineet vapautuvat, mikä voi aiheuttaa allergisen reaktion. Herkistäytyminen on monimutkainen ilmiö, jonka taustalla ovat sekä geneettiset tekijät että ympäristövaikutukset.

Kognitiivisessa ja sensorisessa sekä neurologisessa kontekstissa herkistäytyminen voi tarkoittaa toistuvan ärsykkeen aiheuttamaa suurempaa vasteen voimakkuutta. Esimerkkejä ovat krooninen kipu, jossa pienetkin ärsykkeet voivat aiheuttaa kipua, sekä keskushermoston plastisiteetti, joka muuttaa aivojen reagointia ärsykkeisiin.

Lääkkeellisessä ja toksikologisessa kontekstissa herkistäytyminen voi tarkoittaa tilaa, jossa vaste vahvistuu pitkäaikaisessa altistuksessa. Toisaalta joillakin aineilla voi kehittyä toleranssi, jolloin vaste heikkenee käytön jatkuessa. Käytännössä herkistäytymisen torjuminen perustuu altistusten välttämiseen, desensitisaatioon tai erilaisten hoitomuotojen, kuten immunoterapiaan allergioissa, sekä kivunhallinnan, kehittämiseen.