hedelmöität

Hedelmöitys on prosessi, jossa kaksi haploidista sukusolua fuusioituu muodostaen uuden diploidisen zigootin, ja siitä alkaa aivojen ja kehon muiden kudosten kehitys. Sukusolujen geneettinen yhdistyminen tuottaa perimän, jossa sekä äidin että isän geenit ovat mukana.

Hedelmöitys voi tapahtua sisäisesti tai ulkoisesti. Sisäisessä hedelmöityksessä tapahtuu naaraan lisääntymiselimissä tai niiden välissä (esimerkiksi nisäkkäät, linnut, matelijat). Ulkoisessa hedelmöityksessä sukusolut vapautuvat usein veteen, kuten kaloilla ja joillakin sammakkoeläimillä, ja onnistuminen riippuu ympäristön olosuhteista ja ajoituksesta.

Prosessi alkaa sukusolujen muodostumisesta, eli gametogeneesistä, jonka lopputulos on kehittyneet saka. Kun valmis siittiö kohtaa munasolun, munasolun suojakerrosten läpäisy tapahtuu, usein akrosomaattisen reaktion kautta. Siittiö pääsee munasolun sisälle; munasolu aktivoituu ja meioosi II päättyy, jolloin zygootti muodostuu. Zygootti alkaa jakautua ja kehittyä yksilöksi. Hedelmöittyminen sisältää mekanismeja, jotka estävät polyspermiaa, eli usean siittiön fuusioitumisen samaan munasoluun.

Kasveilla hedelmöitys tapahtuu kukkivissa kasveissa: siitepöly itää stigman päällä, siitepölyputki kasvaa kohti munasolua, ja kaksi siittiösolua kuljetaan munasoluun. Toinen siittiö fuusioituu munasolun kanssa muodostaen zigootin, toinen puolestaan liittyy kahden polarisen nuclear fuusioitumiseen endospermiksi, joka ravitsee varhaisen kehityksen aikana.

Hedelmöitys on välttämätön seksuaalisen lisääntymisen prosessi, joka tuottaa geneettisesti monimuotoisia jälkeläisiä.