hazardiluokitukset

Hazardiluokitukset ovat järjestelmä, jolla määritellään aineiden sekä seosten vaarat niiden fysikaalisten, terveys- ja ympäristövaikutusten perusteella. Ne toimivat turvallisen tiedottamisen ja riskienhallinnan perustana: luokitukset ohjaavat etiketöintiä, pakkausvaatimuksia sekä turvallisuussivujen ja -ohjeiden laatimista.

EU:ssa hazardiluokitukset on harmonisoitu GHS-pohjaisella CLP-asetuksella (EU No 1272/2008). Luokat ja alaluokat kattavat kolme pääryhmää: fysikaaliset vaarat, terveysriskit ja ympäristövaarat. Jokaiselle luokalle määritellään kriteerit, joiden perusteella aine tai seos saa H-lausekkeita ja P-lausekkeita sekä asianmukaiset etikettimerkinnät. Vaarat kommunikoidaan lisäksi turvallisuustiedotteiden (SDS) kautta.

Luokitus perustuu olemassa olevaan dataan: testituloksiin, kirjallisuustietoihin sekä muihin dokumentteihin, jotka osoittavat vastaavat ominaisuudet. Jos tietoa on niukasti, luokitus voi olla epävarma tai aine voidaan luokitella uudelleen uusien tietojen perusteella. Seosten luokitus perustuu komponenttien ominaisuuksien kokonaisarvioon sekä pitoisuuksiin, joissa sovelletaan määriteltyjä sääntöjä.

Toteutuksena hazardiluokitukset näkyvät etiketeissä, pakkausmerkinnöissä ja SDS:ssä sekä ohjaavat työntekijöiden turvatoimia ja riskinarviointeja. Ne helpottavat kaupankäyntiä ja säädösten noudattamista sekä varmistavat yhdenmukaiset tiedot sekä kotimaisessa että EU-tason toiminnassa. On huomioitava, että kuljetusluokitukset (ADR/UN) ovat erillinen järjestelmä, jota käytetään kuljetusten turvallisuuteen, vaikka ne voivat täydentää kyseisiä luokituksia.

Hazardiluokitusten tavoitteena on vähentää haittaa ja parantaa sekä ihmisten että ympäristön turvallisuutta. Tietojen ajantasaisuus ja säännönmukainen päivitys ovat keskeisiä, koska uudet tutkimustiedot voivat muuttaa luokituksia ja siten käytäntöjä.