harjoituskuormituksen

Harjoituskuormitus on urheiluun ja liikuntaan liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan harjoituksen aiheuttamaa kokonaisrasitusta. Se jakautuu ulkoiseen kuormitukseen, jonka mittaustapa perustuu työmäärään tai mekaniseen työhön, sekä sisäiseen kuormitukseen, joka kuvaa kehon fysiologisia ja psyykkisiä vasteseurauksia harjoitukseen.

Ulkoista kuormitusta voivat olla esimerkiksi harjoituksen kesto, intensiteetti, matka, voima- tai nopeuspainotteisuus sekä kokonaismekaaninen työ. Sisäistä kuormitusta taas arvioidaan kehon vasteiden kautta: sydämen sykkeen ja hapenkulutuksen tasot, maitohappo, unenlaatu, palautumisen tila sekä subjektiivinen rasituksen tuntuma, usein RPE-asteikon avulla.

Mittaus ja seuranta ovat keskeisiä keinoja harjoituskuormituksen hallinnassa. Subjektiivinen raskausmitari, kuten Session-RPE, yhdistettynä harjoituksen kestoon antaa kokonaiskuormituksen arvon. Objektiiviset välineet kuten syke-, GPS- ja kiihtyvyysmittarit sekä palautumisen mittarit (esimerkiksi unenseuranta tai HRV) täydentävät kuvaa. Monille hyödyllisiä lähestymistapoja ovat ACWR-tyyppiset suhteet sekä kuormituksen monotonia ja kokonaisrasitus, jotka auttavat säätämään harjoittelua etenemisen ja palautumisen tasapainoon.

Käytännössä harjoituskuormituksen tarkoituksena on tehostaa sopeutumista ilman liiallista väsymystä tai loukkaantumisriskin kasvattamista. Se hyödyttää periodisoinnissa, auto-regulaatiossa ja yksilöllisen kapasiteetin huomioimisessa. On tärkeää huomata, että mittaustulokset voivat poiketa yksilöllisesti ja konteksti vaikuttaa merkittävästi tulkintaan.