hankintavoiman

Hankintavoima tarkoittaa organisaation tai ryhmän kykyä vaikuttaa hankintojen ehtiin, kuten hintaan, laatuun, toimitusaikoihin ja palvelun tasoon. Se kattaa sekä neuvottelu- ja kilpailutilanteen että strategisen aseman suhteessa toimittajiin. Hankintavoima voidaan nähdä sekä ostajan että toimittajan asemien vaihteluna riippuen kontekstista.

Keskeisiä tekijöitä hankintavoiman muodostumisessa ovat hankinnan volyymi ja toistuvuus, tuotteen tai palvelun kriittisyys sekä markkinarakenteen kilpailullisuus. Myös toimittajien määrä, riippuvuudet, siirrettävyys ja tiedonsaantimahdollisuudet vaikuttavat. Julkisessa hankinnassa säädökset ja kilpailuttamismenettelyt voivat vahvistaa tai rajoittaa hankintavoimaa.

Hankintavoimaa voidaan vahvistaa useilla tavoilla, kuten strategisella hankinnalla, pitkän aikavälin raamihankinnoilla, toimittajaverkoston monipuolistamisella ja yhteishankinnoilla sekä kilpailuttamisella ja sähköisillä hankintaratkaisuilla. Lisäksi toimittajasuhteiden kehittäminen, riski- ja suorituskyvyn hallinta sekä laadun varmistaminen ovat tärkeitä keinoja parantaa neuvotteluasemaa.

Mittareita hankintavoiman arvioinnissa voivat olla toimittajakeskittymyys, ostettujen volyymien osuus kokonaiskustannuksista, toimitusvarmuus ja sopimusten kattavuus. Riippuvuus yhdestä tai muutamasta toimittajasta sekä markkinahäiriöt voivat lisätä riskejä, mikä korostaa monipuolisuuden, kilpailun ja säädösten noudattamisen merkitystä hankinnoissa.