toistuvuus

Toistuvuus on suomen kielen termi, joka kuvaa ilmiön toistumisen tai uusintumisen taajuutta ja yleisyyttä. Sanaa käytetään sekä arkikielessä että tieteellisissä yhteyksissä. Toistuvuus on johdettu verbistä toistaa ja päätteestä -vuus, jolla merkitään tilaa tai ominaisuutta.

Käyttökonteksteja on useita. Arkikielessä toistuvuus viittaa siihen, kuinka usein jokin tapahtuma toistuu tietyssä ajassa tai tilanteessa. Lääketieteessä ja epidemiologiassa kyseessä on ilmiön uudelleensuorittuminen: toistuvat oireet, relapset tai reaktiot. Toistuvuutta tarkasteltaessa puhutaan erikseen ilmaantuvuudesta (incidence) ja esiintyvyydestä (prevalenssi), jotta voidaan erottaa uusien tapausten määrä ja kaiken olemassa olevan ilmiön määrä. Tilastotieteessä ja data-analyysissä toistuvuutta kuvataan, kuinka usein ilmiö toistuu, ja sitä mitataan esimerkiksi frekvenssillä, toistumien määrällä tai ajanjakson pituudella kahden toistumisen välillä. Käyttäytymistieteissä toistuvuus liittyy käyttäytymisten ja vasteiden toistumiseen, mikä vaikuttaa tapojen kehittymiseen ja oppimiseen. Tekstianalyyseissä ja diskurssitutkimuksessa toistuvuus voi viitata sanallisen ilmaisun tai teemojen toistumiseen, mikä vaikuttaa luettavuuteen ja merkitykseen.

Rajoitteet: termi on laaja ja sen tarkka merkitys määräytyy kontekstin mukaan. Vastaavia käsitteitä ovat recurrence (toistuminen), repetitiveness (toistuvuuden suuruus) ja periodicity (jaksottainen toistuminen).