hankintakulujen

Hankintakulut ovat kustannuksia, joita syntyy tavaroiden, aineiden, palveluiden tai investointien hankinnasta. Niiden tarkoituksena on tuoda hyödyke ostajan hallintaan siten, että se voidaan käyttää tai myydä siinä tilassa, joka vastaa hankintaa.

Yleisimpiin hankintakuluihin kuuluvat sekä ostopäivän hinta että muut hankintaan liittyvät suoraan kohdistuvat menot. Näitä voivat olla kuljetus-, vakuutus-, lastaus- ja käsittelykustannukset, tulli- ja muut hankintaan liittyvät maksut, asennus-, käyttöönotto- ja testauskustannukset sekä välittäjäpalkkiot. Mikäli hankinta koskee varastoitavaa tuotetta tai pääomaisuutta, hankintakulut sisältyvät näiden hyödykkeen hankintamaksuun ja vaikuttavat sen kirjanpidolliseen arvoon.

Taloushallinnossa hankintakulut jaetaan pääosin sen mukaan, mihin liittyy. Varaston hankinnassa kustannukset muodostavat varaston kustannuksen ja vaikuttavat tuotteen kustannuslaskentaan. Pääomaisiin investointeihin liittyvät hankintakulut lisätään hyödykkeen hankintahintaan ja poistetaan sen mukana. Siten hankintakulut voivat vaikuttaa sekä tasearvoon että myöhemmin syntyviin kustannuksiin tai myyntiä vastaaviin kustannuksiin.

Verotuksellisesti hankintakulut voivat poiketa toisistaan: arvonlisävero (ALV) ei yleensä sisälly hankintakuluihin, jos se on palautettavissa verovelvolliselle, kun taas ei-palautettavat verot voivat lisätä hankintakulujen määrää.

Hankintakulujen hallinta on keskeistä kustannuslaskennan ja kannattavuuden seurannan kannalta sekä ostotoiminnan tehokkuuden arvioinnissa.