hallintomenettelyistä

Hallintomenettelyt viittaa prosessuaalisiin sääntöihin ja periaatteisiin, joita hallintoelin noudattaa tehdessään päätöksiä. Suomessa hallintomenettelyistä säädetään pääasiassa hallintolaissa. Tavoitteena on varmistaa, että hallinnon päätöksenteko on oikeudenmukaista, tasapuolista ja tehokasta.

Keskeisiä hallintomenettelyjen periaatteita ovat muun muassa asianosaisten kuuleminen, puolueettomuus, hyvän hallinnon takeet ja oikeus muutoksenhakuun. Asianosaisella tarkoitetaan henkilöä tai tahoa, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen hallintoasia vaikuttaa. Häntä on pyydettävä antamaan selvitystä ennen päätöksen tekemistä, ellei siihen ole perusteltua estettä.

Puolueettomuusvelvoite edellyttää, että viranomaisen tulee käsitellä asia ilman syrjintää ja ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Hyvän hallinnon takeisiin kuuluvat esimerkiksi asian kiireellinen käsittely ja selkeä päätöksen perustelu. Päätöksestä on käytävä ilmi, mitkä säännökset ja seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä miten ja mihin mennessä päätökseen voi hakea muutosta.

Hallintomenettelyt alkavat yleensä asian vireilletulosta, joka voi tapahtua omasta aloitteesta tai hakemuksen perusteella. Tämän jälkeen asiaa valmistellaan, hankitaan tarvittavat selvitykset ja kuullaan asianosaisia. Lopuksi viranomainen tekee päätöksen, joka annetaan tiedoksi asianosaisille. Menettelyt päättyvät päätöksen lainvoimaisuuteen tai muutoksenhaun ratkeamiseen.