hallintamenetelmä

Hallintamenetelmä tarkoittaa julkisen hallinnon käyttämää lähestymistapaa tai keinoa, jolla valtaa käytetään, palveluita tuotetaan ja kansalaisia sekä yrityksiä ohjataan. Sen avulla pyritään toteuttamaan yleistä etua, säätelemään toimintaa sekä turvaamaan oikeudenmukaisuus ja oikeusturva.

Hallintamenetelmä kattaa sekä lainsäädännön valmistelun ja täytäntöönpanon että arkipäiväiset käytännöt, kuten neuvonnan, ohjauksen, informoinnin, valvonnan sekä mahdolliset sanktiot. Lisäksi hallintamenetelmä voidaan nähdä osana hallinnon resursointia ja palvelujen tuotantoprosesseja, joissa tavoitteena on tasapainottaa nopeus, laatua ja kustannukset.

Hallintamenetelmien jaottelu perustuu usein tarkoitukseen ja keinoihin. Yleisiä ryhmiä ovat normatiiviset menetelmät (velvoitteiden asettaminen ja sääntöjen määrittely), informatiiviset menetelmät (neuvonta, ohjeistukset, tiedottaminen), taloudelliset keinot (kannustimet, maksut, tuet), sekä kontrolli- ja sanktiojärjestelmät (valvonta, seuranta, seuraamukset). Lisäksi voidaan puhua palveluhakuisista ja organisatorisista hallintamenetelmistä, jotka liittyvät esimerkiksi palvelujen järjestämiseen, sopimuksiin ja yhteistyön edistämiseen.

Hyvä hallintamenetelmä perustuu oikeusvaltioperiaatteisiin, kuten oikeudenmukaisuuteen, suhteellisuuteen, läpinäkyvyyteen ja oikeusturvaan. Toiminnan vaikuttavuus arvioidaan sekä tulosten että prosessien kannalta, ja menetelmien on sovittava sekä lainsäädäntöön että yhteiskunnan tarpeisiin. Hallintamenetelmän valinta riippuu kontekstista, toimialasta sekä tavoitteista.