hakukelpoisuutta

Hakukelpoisuus tarkoittaa sitä, että hakija täyttää asetetut ehdot osallistua johonkin valintaprosessiin, kuten työpaikan, koulutusohjelman, apurahan tai muun kilpailun hakemukseen. Se on ensisijainen kriteeri, jolla selvitetään, ketkä saavat osallistua itse arviointiin ja kilpailuun. Hakukelpoisuus ei sinänsä mittaa hakijan pätevyyttä tai ansioita, vaan sitä, onko hakija oikeutettu etenemään prosessissa.

Käytännössä hakukelpoisuus määritellään kunkin haun yhteydessä. Se voi perustua lainsäädäntöön, viranomaisten tai organisaation omiin säännöksiin sekä erillisiin ohjeisiin. Eri hakukohteet voivat asettaa erilaisia ehtoja, kuten kansalaisuus, oleskeluoikeus, ikä, koulutus, työkokemus, kielitaito tai julkaistut vaatimukset, sekä mahdollisen esteellisyyden tai eturistiriidan kieltävät seikat. Osassa prosesseja hakijat joutuvat todistamaan kelpoisuutensa asianmukaisilla todistuksilla.

Hakukelpoisuuteen liittyy usein ero pätevyydestä (pätevyys tai osaaminen) ja valintamenetelmien muista vaiheista. Hakukelpoisuus antaa oikeuden osallistua seuraaviin arviointi- tai valintaprosesseihin; pätevyys ja muut valintakriteerit arvioidaan erikseen ja voivat vaikuttaa lopulliseen valintaan. Jos hakukelpoisuutta ei täytetä, hakemus voidaan hylätä jo varhaisessa vaiheessa, jolloin hakijan mahdollisuus valintaan menettää.

Esimerkkejä hakukelpoisuuksista ovat julkisen viran hakeminen, apurahahakemukset, oppilaitosten pääsykokeet sekä kilpailut, joissa hakijoilta edellytetään tiettyjä kelpoisuus- tai sertifiointivaatimuksia. Hakukelpoisuutta koskevat ohjeet ja päätökset voivat olla muutoksenhakuoikeudellisia ja niiden määräajat tulee huomioida.