haittaainetta

Haitta-aine on yleinen termi kuvaamaan kemiallisia, biologisia tai fysikaalisia aineita, jotka voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle niiden ominaisuuksien tai käyttötavan seurauksena. Haitta-aineita voivat olla esimerkiksi kemikaalit kuten liuottimet ja raskasmetallit, torjunta-aineet sekä rakennuspöly tai säteilyä sisältävät aineet.

Haitta-aineet voidaan luokitella kemiallisiksi, biologisiksi ja fysikaalisiksi. Altistuminen tapahtuu pääasiassa hengitysteiden, ihon tai ruoansulatuskanavan kautta. Vaikutukset voivat olla äkillisiä kuten ärsytystä tai myrkytystä sekä pitkäaikaisia ja kroonisia, kuten hengitystiesairaudet, allergiat tai syöpäriski. Ympäristössä haitta-aineet voivat saastuttaa ilmaa, vettä ja maaperää sekä vaikuttaa eliöstöön.

Haitta-aineiden hallinta perustuu riskinarviointiin, jossa arvioidaan sekä vaaraa että altistumisen todennäköisyyttä. Riskin vähentämiseksi käytetään teknisiä ratkaisuja (hyvä ilmanvaihto, suljetut järjestelmät), organisatorisia toimenpiteitä (koulutus, varastointi) sekä henkilönsuojelutoimia. Sääntelyssä huomioidaan sekä kansainväliset että kansalliset määräykset, kuten EU:n CLP- ja REACH-asetukset sekä työpaikkakohtaiset OEL-arvot.

Esimerkkejä haitta-aineista ovat asbesti, lyijy, elohopea, torjunta-aineet sekä liuottimet; myös pölyt kuten rakennuspöly ja respirable silica voivat olla huomioitavia työympäristön haitta-aineita.

Haitta-aineiden käsite on keskeinen ympäristön ja terveyden suojelussa, ja sen hallinta kuuluu riskinarvioinnin ja säädösten piiriin sekä työntekijöiden että yleisen terveyden turvaamiseksi.