glykogeenivarastojen

Glykogeenivarastot ovat soluissa sijaitsevia glykogeenin varastoja. Glykogeeni on glukoosista muodostuva, nopeasti mobilisoitavissa oleva energianlähde, jota esiintyy erityisesti eläimillä sekä joissakin sienilajeissa. Eläimillä glykogeeni varastoituu pääasiassa maksaan (maksa) ja luustolihaksiin. Maksan glykogeenivarastot kelluttavat veren glukoosipitoisuutta paastotilanteissa, kun lihasten glykogeeni puolestaan palvelee lihastyön paikallista energiantarvetta eikä sisällä valmiutta vapautua verenkiertoon.

Glykogeenin määrä vaihtelee yksilöittäin ja riippuu ravinnosta sekä aktiivisuudesta; maksan glykogeenivaraston arvioidaan olevan noin 100 g ja luustolihaksen noin 300–400 g aikuisella, mutta vaihtelut ovat suuria.

Glykogeenin metabolia muodostuu kahdesta päävaiheesta: glykogeenin synteesistä ja glykogeenin pilkkomisesta. Glykogeenin synteesin säätely perustuu glykogeenisynteesin aktiivisuuteen ja on vahvasti stimuloitua insuliinista; glykogeenin pilkkomista (glykogenolyysi) aktivoivat glukagon ja adrenaliini cAMP-PKA-polun kautta. Maksassa glukoosin vapautuminen verenkiertoon vaatii glukoosin-6-fosfataasin toimintaa.

Glykogeenirakenne on haaroittunut glukoosiyksiköistä muodostuva polymeeri, jossa pääketjut ovat α-1,4-sidoksia ja haarautuminen tapahtuu α-1,6-sidoksilla. Glykogeenivarastot ovat tärkeitä energiatasapainon ja kalorisen homeostasin kannalta. Harvinaiset glykogeenivarastoon liittyvät sairaudet (glycogen storage diseases) voivat häiritä glykogeenin metaboliaa.