glykogeenivarastointihäiriöistä

Glykogeenivarastot, eli glykogeenivarastot, ovat elimistön tapa varastoida glukoosia, eli verensokeria. Glykogeeni on haaroittunut polysakkaridi, joka koostuu glukoosimolekyyleistä. Pääasialliset paikat, joissa glykogeenia varastoidaan, ovat maksa ja lihakset.

Maksassa sijaitsevat glykogeenivarastot toimivat elimistön glukoositasapainon säätelijöinä. Kun verensokeri nousee aterian jälkeen, maksa ottaa ylimääräistä glukoosia ja muuntaa sen glykogeeniksi varastoitavaksi. Kun verensokeri laskee paaston tai liikunnan aikana, maksa hajottaa glykogeenin takaisin glukoosiksi ja vapauttaa sen verenkiertoon ylläpitääkseen optimaalista verensokeritasoa. Tämä on tärkeää aivojen toiminnalle, jotka käyttävät lähes yksinomaan glukoosia energianlähteenään.

Lihaksissa sijaitsevat glykogeenivarastot palvelevat ensisijaisesti lihasten omaa energiantarvetta. Lihakset voivat hajottaa omaa glykogeeniään nopeasti energiaksi supistumisen aikana. Lihasglykogeeni ei kuitenkaan vapaudu suoraan verenkiertoon, vaan pysyy lihassoluissa. Siksi lihasglykogeenivarastojen tyhjentyminen voi rajoittaa pitkäkestoista tai erittäin intensiivistä fyysistä suorituskykyä.

Glykogeenivarastojen koko vaihtelee yksilöllisesti ja riippuu muun muassa ruokavaliosta, liikuntatottumuksista ja hormonitasapainosta. Säännöllinen liikunta ja tasapainoinen hiilihydraattipitoinen ruokavalio auttavat ylläpitämään optimaalisia glykogeenivarastoja.